Yrityksen yhteiskuntavastuu ja globalisaation johtaminen (22.11.)

Toiseksi viimeisellä luentokerralla käsittelimme yrityksen yhteiskuntavastuuta, erityisesti yritysetiikan kautta, sekä globalisaation johtamista. Luennon toteutustapa poikkesi melkoisesti aiemmasta, sillä tällä kertaa luennoinnin sijasta pääroolissa oli interaktiivinen kalamalja-työskentely, jossa pääsi kuulemaan muiden opiskelijoiden eettisiä näkökulmia ja mielipiteitä. Ennen kalamalja-työskentelyä jakauduimme neljän yrityseettisen näkökulman mukaisesti ryhmiin ja pohdimme yhdessä yritysten eettisiä lähtökohtia ja toimintamalleja. Valittavia näkökulmia olivat 1) yrityksen ainoa tavoite on tuottaa voittoa, 2) eettisiä periaatteita hyödynnetään yrityksen kilpailukyvyn lisäämisessä, 3) byrokratia ja lainsäädäntö vastaa yrityksen etiikasta, 4) yrityksen toiminnan tulee pohjautua eettisesti kestäville toimintamalleille.

Valittavista näkökulmista lähinnä omaa ajattelumaailmaani oli neljäs, eli yrityksen toimintamallien tulisi olla eettisesti kestäviä. Itse en kuitenkaan näe, että pelkkä etiikka toimisi lähtökohtana yrityksen toiminnalle, toki yrityksen muodosta ja tavoitteesta riippuen (esim. voittoa tavoittelematon vs. kaupallinen yritys), mutta vaikka tavoitteena olisikin voiton tavoittelu, yrityseettisten lähtökohtien tulisi ehdottomasti kulkea sen kanssa käsikädessä. Yritykset ja talous pyörittävät maailmaa, joten yritysten yhteiskuntavastuun (CSR) tulisi olla entistä keskeisemmässä roolissa nykymaailmassa. Pelkkä voiton tavoittelu ja tuoton maksimointi on haitallista niin ympäristölle, yhteiskunnalle, kuin taloudellekin. Eettisten arvojen näennäinen noudattaminen vain brändäyksen ja maineen vuoksi, ja näin kilpailukyvyn nostattamiseksi, on jo itsessään eettisesti arveluttavaa. Kolmaskaan näkökulma ei ole mielestäni toimiva, sillä byrokratian mukana tuleva eettisyys monesti vältetään siirtämällä toiminta maihin, joissa lainsäädäntö sallii epäeettisyyden, kuten lapsityövoiman käytön.

Globalisaatio tuo omat ongelmansa yritysten yhteiskuntavastuun ja eettisten periaatteiden noudattamiseen. Esimerkiksi useisiin maihin levinneiden monikansallisten yritysten on vaikea luotettavasti valvoa toimintatapojensa noudattamista muun muassa kulttuurillisten ja lainsäädännöllisten erojen vuoksi. Myös esimerkiksi globaali saatavuus ja tasa-arvo, ja siitä aiheutuvat sosioekonomiset vaikutukset ovat kovin ristiriitaisia. Globalisaatiossa on paljon hyvä, että huonoja puolia kun tasapainoteltavana ovat eettisyys, yhteiskuntavastuu ja yrityksen omien tavoitteiden täyttäminen.


-Tuuli

Lähteet
22.11. luento ja diat