Organisaatiomallin johtaminen, case: osuustoiminta 7.11.

Tekijä -

Tällä kertaa meillä oli vierailevana luennoitsijana Pohjois-Karjalan osuuskaupan toimitusjohtaja Juha Kivelä puhumassa kuluttajaosuuskunnan johtamisesta, sekä yleisesti PKO:sta (Pohjois-Karjalan Osuuskauppa) sekä SOK:sta (Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta). 


Itselleni osuustoiminta ja koko S-ryhmä vs. K-ryhmä -asetelma on aina ollut melko vieras. Joissakin tuttavaperheissäni yksinomaan ja tietoisesti suositaan vain toista yritystä, mikä itselle tuntuu hassulta ajatukselta. Toki perheeni keskuudessa on perinteisesti asioitu enemmän K-kaupoissa, mutta tämäkin on johtunut pitkälti ainoastaan siitä, ettei pienellä paikkakunnalla ollut paljoakaan valinnan mahdollisuutta. Tämän vuoksi en ollut itsekkään edes omistanut s-etukorttia ennen Joensuuhun muuttoa, mutta täällä kortin hankkiminen tuntui tarpeelliselta S-ryhmän suuren roolin vuoksi.


Luento avasikin minulle hyvin osuustoiminnan ja osuuskunnan periaatteita ja toimintatapoja. Kivelä selitti rautalankamallin mukaisesti, kuinka osuuskunnassa tasapainotellaan yhteisön etuja tuottavan jäsenyhteisön ja kilpailukykyisen liikeyrityksen välillä, ja kuinka tallaista kuluttajaosuuskuntaa johdettaessa tärkeintä on säilyttää niiden välillä vallitseva konsensus. Kivelä nosti esiin myös osuuskunnan tärkeän roolin alueen elinvoimaisuuden tukijana, joka konkreettisesti näkyy muun muassa ”Työtä Pohjois-Karjalasta” -tuotemerkin kautta, sekä esim. paikallisia urheiluseuroja tukemalla.
 

Lopuksi Kivelä listasi omat kymmenen johtamisen teesiään, jotka olivat kovin yleispiirteisiä, mutta toisaalta tämän vuoksi myös hyvin sovellettavia muihinkin yhtiömuotoihin, tai elämään ylipäätään. Tärkeimpänä itselle jäi mieleen oman asenteen merkitys, ja kuinka koskaan ei saisi tyytyä vähempään, vaan aina on jotain parantamisen varaa. Toisaalta täytyy muistaa myös olla armollinen itseä ja muita kohtaan, ja muistaa ettei menestys tule yhdessä yössä.

Itselleni luento konkretisoi erityisesti organisaatiomallin ja siitä riippuvien tavoitteiden ja odotusten vaikutuksen johtamiseen, sekä avasi uutta näkökulmaa S-ryhmä vs. K-ryhmä -asetelmaan. 



Lähteet
7.1. luento ja diat, Juha Kivelä 

-Tuuli

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yrityksen yhteiskuntavastuu ja globalisaation johtaminen (22.11.)

Tekijä -
Toiseksi viimeisellä luentokerralla käsittelimme yrityksen yhteiskuntavastuuta, erityisesti yritysetiikan kautta, sekä globalisaation johtamista. Luennon toteutustapa poikkesi melkoisesti aiemmasta, sillä tällä kertaa luennoinnin sijasta pääroolissa oli interaktiivinen kalamalja-työskentely, jossa pääsi kuulemaan muiden opiskelijoiden eettisiä näkökulmia ja mielipiteitä. Ennen kalamalja-työskentelyä jakauduimme neljän yrityseettisen näkökulman mukaisesti ryhmiin ja pohdimme yhdessä yritysten eettisiä lähtökohtia ja toimintamalleja. Valittavia näkökulmia olivat 1) yrityksen ainoa tavoite on tuottaa voittoa, 2) eettisiä periaatteita hyödynnetään yrityksen kilpailukyvyn lisäämisessä, 3) byrokratia ja lainsäädäntö vastaa yrityksen etiikasta, 4) yrityksen toiminnan tulee pohjautua eettisesti kestäville toimintamalleille. Valittavista näkökulmista lähinnä omaa ajattelumaailmaani oli neljäs, eli yrityksen toimintamallien tulisi olla eettisesti kestäviä. Itse en kuitenkaan näe, että pelkk...
Lue lisää

Muutosjohtaminen (9.11.2018)

Tekijä -
Arjen johtaminen kulminoituu uudistumisen johtamiseen  - Reijo Karhinen Nykypäivänä lähes aina johtamisessa on kyse muutosjohtamisesta. Elämäntyylimme on hektinen, uusia näkökulmia työntekoon syntyy jatkuvasti. Sen takia johtaminenkaan ei voi jämähtää paikalleen. Sen tietää myös vuorineuvos Reijo Karhinen, entinen OP-ryhmän pääjohtaja ja nykyinen UEF:in työelämäprofessori. Uudistumme, kehitymme, opimme jatkuvasti lisää. Muutos on jatkuvaa. Meillä on jatkuva kiire parantaa taitojamme, mutta samalla keskitymme yhä vahvemmin arvoihimme. Kun me valmistumme, mitä haluamme työnteolta? Pääsenkö valitsemaan työpaikan, jossa arvoni kohtaavat yrityksen kanssa? Osaanko minä esimiesasemassa ottaa itse työntekijän arvot ja ihanteet huomioon? Kysymyksiä pohdin samalla kun Karhinen totesi meidän valmistuvan keskelle suurta uudistumisvauhtia. Realistisesti ajatellen olen viiden vuoden päästä löytänyt työpaikan, jossa voin kehittyä urallani. On mielenkiintoista nähdä, millainen aikakäsity...
Lue lisää

Organisaatiomallin ja byrokratian johtaminen (2.11.2018)

Tekijä -
Organisaatiomallin johtaminen Luennon tavoitteena oli ymmärtää kontingenssiteoria, eli tällä hetkellä käytetty teoria organisaatiorakenteen muodostumisessa. Jo aluksi pohdin, eikö termille olisi voitu keksiä ymmärrettävämpää suomennosta. Kontingenssi ei sanana herättänyt minulle ensin mitään muistikuvia, olenko edes kuullut kyseistä termiä. Jouduin aluksi avaamaan tätä itselleni ymmärtääkseni sanan merkityksen. Lopulta kontingenssi on kuitenkin pohjaltaan yksi organisaatioteoria, jolle ei ole yhtä kuvaavaa selitystä. Se on avoin teoria, joka koostuu useammasta tekijästä. Teorian mukaan ei ole yhtä oikeaa tapaa organisoida yritystä. Se on totta, jokaisessa organisaatiossa on omat rakenteensa ja henkilöt johtamassa. Kontingenssiteorian mukaan sopivin tapa organisoida yritystä on tilannesidonnainen, ja on riippuvainen erityisesti kolmesta tekijästä (avainkontingenssista). - Ympäristö:  kun organisaation ympäristö on ennustettavissa, rakenne on byrokraattinen. - Teknologia: ...
Lue lisää