Organisaatiokulttuurin johtaminen (23.11.)

Tekijä -

Kurssin viimeisen luennon aiheena oli organisaatiokulttuurin johtaminen. Luennon alkuun Sari-Johanna Karhapää käsitteli aiemmalla luennollaan kesken jääneen muutosjohtamisen loppuun, mutta en tässä postauksessa siihen enää keskity, sillä sitä on käsitelty blogissamme jo aiemmin.

Organisaatiokulttuuri oli aiheena itselleni mielenkiintoinen, sillä pidän psykologiasta ja antropologiasta. Kulttuurin vaikutusta organisaatiossa ei pidä vähätellä, sillä se on vahvasti kytköksissä arvoihin, asenteisiin ja tapoihin, ja näin ollen vaikuttaa merkittävästi ajattelu- ja toimintatapoihimme, sekä siihen kuinka kommunikoimme keskenämme. Suurin osa organisaatiokulttuurista onkin tallaista hiljaista, näkymätöntä tietoa, ja vain murto-osa konkreettisesti ulospäin näkyviä artefakteja, kuten logoja, esineitä, vaatetusta, arkkitehtuuria ja kirjoitettuja sääntöjä.
 

Luennolla esiteltiin kolme erilaista näkökulmaa organisaatiokulttuuriin:
1.  Integraatio
Integraatiossa eli yhtenäistymisessä organisaatiossa vallitsee yleisesti hyväksytty, vahva kulttuuri, jossa korostuu yksimielisyys johdon asettamia arvoja kohtaan. 
2. Differentiaatio
Differentiaatiossa eli erottautumisessa organisaatiossa vallitsee useita kulttuureita yhtä aikaa, ja joskus tilanteiden muuttuessa alakulttuurista voikin tulla valtakulttuuria. 
3. Fragmentaatio
Fragmentaatiossa eli pirstaloitumisessa vallitsevat kulttuurit ovat pirstaleisia, epävakaita ja tilapäisiä.

Organisaatiokulttuurin ymmärryksen vaikutus ja tärkeys korostuu silloin, mitä suurempi ja monikansallisempi organisaatio on. Itselläni on kokemusta lähinnä vain pienestä, alle 10 työntekijän perheyrityksestä, jota on hieman hankala tarkastella edellä esittelemieni näkökulmien kautta sen pienuuden ja perhesuhteiden vuoksi. Toisaalta juurikin näiden samojen syiden takia yrityksen kulttuurin voisi sanoa olevan hyvin integroitunut. Kulttuurien ymmärrys on siis ensiarvoisen tärkeää yrityksen sisäisen integraation kannalta, mutta myös organisaation ulkoisen annin, kuten markkinoinnin ja yrityssuhteiden, näkökulmasta.

-Tuuli

Lähteet
23.11. luento ja diat, Karhapää, Sari-Johanna

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yrityksen yhteiskuntavastuu ja globalisaation johtaminen (22.11.)

Tekijä -
Toiseksi viimeisellä luentokerralla käsittelimme yrityksen yhteiskuntavastuuta, erityisesti yritysetiikan kautta, sekä globalisaation johtamista. Luennon toteutustapa poikkesi melkoisesti aiemmasta, sillä tällä kertaa luennoinnin sijasta pääroolissa oli interaktiivinen kalamalja-työskentely, jossa pääsi kuulemaan muiden opiskelijoiden eettisiä näkökulmia ja mielipiteitä. Ennen kalamalja-työskentelyä jakauduimme neljän yrityseettisen näkökulman mukaisesti ryhmiin ja pohdimme yhdessä yritysten eettisiä lähtökohtia ja toimintamalleja. Valittavia näkökulmia olivat 1) yrityksen ainoa tavoite on tuottaa voittoa, 2) eettisiä periaatteita hyödynnetään yrityksen kilpailukyvyn lisäämisessä, 3) byrokratia ja lainsäädäntö vastaa yrityksen etiikasta, 4) yrityksen toiminnan tulee pohjautua eettisesti kestäville toimintamalleille. Valittavista näkökulmista lähinnä omaa ajattelumaailmaani oli neljäs, eli yrityksen toimintamallien tulisi olla eettisesti kestäviä. Itse en kuitenkaan näe, että pelkk...
Lue lisää

Muutosjohtaminen (9.11.2018)

Tekijä -
Arjen johtaminen kulminoituu uudistumisen johtamiseen  - Reijo Karhinen Nykypäivänä lähes aina johtamisessa on kyse muutosjohtamisesta. Elämäntyylimme on hektinen, uusia näkökulmia työntekoon syntyy jatkuvasti. Sen takia johtaminenkaan ei voi jämähtää paikalleen. Sen tietää myös vuorineuvos Reijo Karhinen, entinen OP-ryhmän pääjohtaja ja nykyinen UEF:in työelämäprofessori. Uudistumme, kehitymme, opimme jatkuvasti lisää. Muutos on jatkuvaa. Meillä on jatkuva kiire parantaa taitojamme, mutta samalla keskitymme yhä vahvemmin arvoihimme. Kun me valmistumme, mitä haluamme työnteolta? Pääsenkö valitsemaan työpaikan, jossa arvoni kohtaavat yrityksen kanssa? Osaanko minä esimiesasemassa ottaa itse työntekijän arvot ja ihanteet huomioon? Kysymyksiä pohdin samalla kun Karhinen totesi meidän valmistuvan keskelle suurta uudistumisvauhtia. Realistisesti ajatellen olen viiden vuoden päästä löytänyt työpaikan, jossa voin kehittyä urallani. On mielenkiintoista nähdä, millainen aikakäsity...
Lue lisää

Organisaatiomallin ja byrokratian johtaminen (2.11.2018)

Tekijä -
Organisaatiomallin johtaminen Luennon tavoitteena oli ymmärtää kontingenssiteoria, eli tällä hetkellä käytetty teoria organisaatiorakenteen muodostumisessa. Jo aluksi pohdin, eikö termille olisi voitu keksiä ymmärrettävämpää suomennosta. Kontingenssi ei sanana herättänyt minulle ensin mitään muistikuvia, olenko edes kuullut kyseistä termiä. Jouduin aluksi avaamaan tätä itselleni ymmärtääkseni sanan merkityksen. Lopulta kontingenssi on kuitenkin pohjaltaan yksi organisaatioteoria, jolle ei ole yhtä kuvaavaa selitystä. Se on avoin teoria, joka koostuu useammasta tekijästä. Teorian mukaan ei ole yhtä oikeaa tapaa organisoida yritystä. Se on totta, jokaisessa organisaatiossa on omat rakenteensa ja henkilöt johtamassa. Kontingenssiteorian mukaan sopivin tapa organisoida yritystä on tilannesidonnainen, ja on riippuvainen erityisesti kolmesta tekijästä (avainkontingenssista). - Ympäristö:  kun organisaation ympäristö on ennustettavissa, rakenne on byrokraattinen. - Teknologia: ...
Lue lisää