Johdanto kurssin teemoihin
Ensimmäisellä luennolla 22.10.2018 keskityimme pohtimaan, mitä johtaminen ja johtajuus oikeastaan on. Johtaminen luo korviimme auktoriteettisen aseman niin hyvässä kuin pahassa, johtaja kun on määräysvaltainen henkilö suhteessa alaisiinsa. Johtajuus kaikuaa parempaa karmaa kuulostaessa luottamuksen hankkineelta johtajahahmolta, joka tekee töitä yhdessä alaistensa kanssa.
Yksilön johtaminen on nykypäivänä yksilön henkilökohtaista huomioimista ja samalla hänen kykyjensä maksimoimista työnteossa. Yksilö haluaa tulla kuulluksi ja nähdyksi työpaikalla, sekä hänen taitojensa arvostettavan. Tätä kirjoittaessa ajattelen, emmekö kaikki haluakin juuri tätä? Ero työntekijän ja hänen työnantajansa välillä korostuu siinä kohtaa, kun puhumme tehokkuudesta. Yritykset toivovat työntekijöiltään kapitalismista asennetta työntekoon; maksimaalinen työtehokkuus tuo maksimaalisen tuloksen. Nämä toiveet eivät aina kuitenkaan kohtaa työntekijän ja yrityksen välillä, joka aiheuttaa tarpeetonta kitkaa osapuolten välille. Tilanteessa korostuu johtajan empatiaosaaminen ja kuinka hän ottaa työntekijän huomioon työn maksimaalisen tehokkuuden ollessa alhaisempi, kuin tavoitteissa määrätään.
Kapitalismin otetta työpaikalla voidaan kuitenkin ohjailla, ja se tehdään rahalla. Miten työntekijä saadaan asettamaan itselleen voitonhakuisesti korkeat tavoitteet työnteolleen ja samalla maksimoimaan hänen tehokkuutensa? Vastaus on: porkkanoilla. Kvartaalibonuksilla. Muilla eduilla onnistuneet työtuloksen saavutettua. Johtajuuden haasteena nykyään vain on se, että työntekijät alkavat arvostamaan vapaa-aikaansa yhä enemmän bonuksista riippumatta. Kvartaaliin yltäminen ei ole yhtä tärkeää, kuin perheen kanssa vietetty laatuaika. Johtajan asemassa olevat henkilöt joutuvat miettimään uudestaan antamiaan porkkanoita, jotka edelleen houkuttelevat työntekijän tekemään kaikkensa yritykselle. Positiivinen työntekijä on yhtä kuin positiivinen tulos yritykselle.
Uudempia käsitteitä itselleni aloitusluennolla olivat sense-making ja skeemat. Ensimmäinen termi kuitenkin aukesi hitaasti ymmärtäessäni sen tarkoittavan lähes täsmälleen samaa suomennoksen avulla. "Sense-making" on usein hokemani toteamus, make sense, käy järkeen. Niinpä pystyn kuvittelemaan itseni vanhalle työpaikalle, kun esimieheni selittää työnkuvaa minulle kertoen, miten työ pitäisi hoitaa. Näin päästään siihen, mitä termi todella tarkoittikaan luennolla käytynä: ohjataan ihmisten käyttäytymistä haluttua tavoitetta kohti epäsuorasti. Esimies kertoi ja ohjeisti, minä työntekijänä toteutin. Skeemat taas pelkistävät havaintoja ja organisoivat informaatiota. Ne syntyvät koettujen muistojen kautta ihmisten havainnoidessa ympäristöään ja tekemistään.
- Elisa
Yksilön johtaminen on nykypäivänä yksilön henkilökohtaista huomioimista ja samalla hänen kykyjensä maksimoimista työnteossa. Yksilö haluaa tulla kuulluksi ja nähdyksi työpaikalla, sekä hänen taitojensa arvostettavan. Tätä kirjoittaessa ajattelen, emmekö kaikki haluakin juuri tätä? Ero työntekijän ja hänen työnantajansa välillä korostuu siinä kohtaa, kun puhumme tehokkuudesta. Yritykset toivovat työntekijöiltään kapitalismista asennetta työntekoon; maksimaalinen työtehokkuus tuo maksimaalisen tuloksen. Nämä toiveet eivät aina kuitenkaan kohtaa työntekijän ja yrityksen välillä, joka aiheuttaa tarpeetonta kitkaa osapuolten välille. Tilanteessa korostuu johtajan empatiaosaaminen ja kuinka hän ottaa työntekijän huomioon työn maksimaalisen tehokkuuden ollessa alhaisempi, kuin tavoitteissa määrätään.
Kapitalismin otetta työpaikalla voidaan kuitenkin ohjailla, ja se tehdään rahalla. Miten työntekijä saadaan asettamaan itselleen voitonhakuisesti korkeat tavoitteet työnteolleen ja samalla maksimoimaan hänen tehokkuutensa? Vastaus on: porkkanoilla. Kvartaalibonuksilla. Muilla eduilla onnistuneet työtuloksen saavutettua. Johtajuuden haasteena nykyään vain on se, että työntekijät alkavat arvostamaan vapaa-aikaansa yhä enemmän bonuksista riippumatta. Kvartaaliin yltäminen ei ole yhtä tärkeää, kuin perheen kanssa vietetty laatuaika. Johtajan asemassa olevat henkilöt joutuvat miettimään uudestaan antamiaan porkkanoita, jotka edelleen houkuttelevat työntekijän tekemään kaikkensa yritykselle. Positiivinen työntekijä on yhtä kuin positiivinen tulos yritykselle.
Uudempia käsitteitä itselleni aloitusluennolla olivat sense-making ja skeemat. Ensimmäinen termi kuitenkin aukesi hitaasti ymmärtäessäni sen tarkoittavan lähes täsmälleen samaa suomennoksen avulla. "Sense-making" on usein hokemani toteamus, make sense, käy järkeen. Niinpä pystyn kuvittelemaan itseni vanhalle työpaikalle, kun esimieheni selittää työnkuvaa minulle kertoen, miten työ pitäisi hoitaa. Näin päästään siihen, mitä termi todella tarkoittikaan luennolla käytynä: ohjataan ihmisten käyttäytymistä haluttua tavoitetta kohti epäsuorasti. Esimies kertoi ja ohjeisti, minä työntekijänä toteutin. Skeemat taas pelkistävät havaintoja ja organisoivat informaatiota. Ne syntyvät koettujen muistojen kautta ihmisten havainnoidessa ympäristöään ja tekemistään.
- Elisa
Kommentit
Lähetä kommentti